Loppu vuosi tuntui taas olevan niin kovin kiireinen, kuten se tuntuu olevan joka vuosi, ettei millekään ”ylimääräiselle” jäänyt aikaa.
Onneksi sentään oli ohjattuja treenejä lähes jouluun saakka edes sen kerran viikossa, niin ei Pipkin raukka ihan toimettomaksi jäänyt. Paljon ei sitten kyllä kotona olla ennätetty treenailla, mutta josko tässä taas siihenkin olisi aikaa.
Viikonloppuisin ollaan pyritty valoisan aikaan käymään metsälenkillä, jotta Piiponen saa revitellä kunnolla. Aamulenkit on kyllä ”uudistettu” niin, että silloinkin saa pienet hepulit vetäistyä. Pipkin nauttii, kun saa päästellä höyryjä mamman jännittäessä, että mistä puskasta hyppää pupu eteen.
Hihnalenkit on nykyään (suhteellisen) mukavia vedonestovaljaiden takia. ”Parempi” kuonopantakin hommattiin, kun valjaat hiersi kainalot rikki. Pienellä tuunauksella saatiin valjaat takaisin käyttöön, koska niissä Pipkin kulkee kuitenkin ihan mielellään eteenpäin. Tosin ulkoiluun luo muut maailman koirat omat haasteensa monessakin mielessä…
Treenikausi saatiin myös taas käyntiin. Viime viikolla jatkui toko. Asta-sisko siirtyi myöhäisempään ryhmään, Jendi-sisko jatkaa meidän kanssa samassa ryhmässä. Lisäksi ryhmään saatiin herra seuraa keskikokoisen villakoiran sekä lagoton muodossa. Meille tekee todella hyvää, että treeneissä on muita uroksia, ne kun tuppaa tällä hetkellä hieman nostattamaan meidän verenpainetta. Molempien.
Treenit meni kyllä yllättävänkin mukavasti, Pipkin ei ainakaan toistaiseksi kiinnittänyt sen enempää huomiota toisiin uroksiin, vaan keskittyi tekemiseen omalla vauhdikkaalla (ja äänekkäällä) tyylillään.
Agitreenit jatkui myös. Itse olen seuraavat pari kertaa reissussa, mutta Pipkin saa onneksi adjutantit molemmille kerroille, joten ei mene treenikerrat hukkaan. Tekee varmasti sekin pienelle miehelle ihan hyvää, että ohjaaja välillä vaihtuu.
Treenit meni kivasti, kierrokset tosin nousi loppuvaiheessa niin, ettei keskittymiselle enää jäänyt tilaa. Se on se takaa kierto, joka jostain syystä nostattaa kiepit aina saman tien. Taidamme alkaa opettelemaan koko homman alusta uudelleen, rauhallisesti ja eri vihjesanalla. Katsotaan, josko saataisiin sillä rakennettua se hieman parempaan malliin.
Tiistain yhteistreenivuorosta luovuin pääsääntöisesti, tuuraamassa käydään, jos joku ei pääse. Treenivuoro on sen verran myöhään, että tahtoo nukkumaanmeno mennä turhan myöhäiseksi seuraavaa aamua ajatellen. Tarkoitus olisi myös tässä kevään mittaan saada enemmän ohjattua treeniä viikko-ohjelmaan ja se olikin toinen syy miksi tiistain treenivuorosta luovuin. Tokoa ja ehkä agiakin lisää, myös pelastuskoiratouhuihin tullaan tutustumaan. Katsotaan sitten mitä muuta keksitään.
Toiveena ja tavoitteena olisi kevään (ja mahdollisesti kesän) aikana treenata siihen tahtiin, että päästäisiin kisoja kokeilemaan. Jos ei muuta, niin möllejä edes.
Muutamiin näyttelyihin tullaan varmasti menemään, kunhan ”kausi” taas keväällä tuo näyttelyt vähän lähemmäksi.
Ajatuksena olisi siirtää Pipkin jossain vaiheessa raakaravintoon. Osa sisaruksista sitä jo noudattaakin. Pitänee vielä tarkemmin haastatella omistajilta, että miten on vaikuttanut ja muutenkin perehtyä asiaan itse tarkemmin. On vielä sen verran uusi juttu minulle, etten halua liian vähäisillä tiedoilla ruokavaliota vaihtaa.
Laitetaas muutama kuvakin pitkästä aikaa.
Kommentit