lauantai, 16. helmikuu 2013

Blogi muuttaa

Blogi löytyy nykyään osoitteesta quicketwall-e.blogspot.fi


torstai, 14. helmikuu 2013

Treenipäivitys - kerrankin heti

Vuhuu, kerrankin sain tehtyä treenipäivityksen ihan tällain heti seuraava päivänä! Hyvä minä. Seuraavaa tällaista kertaa saakin sitten varmaan taas odotella jokusen tovin... :)

 

Eilisissä toko treeneissä illan aiheet olivat luoksetulo, luokse päästävyys ja paikalla makuu.

Luokse tuloa tehtiin ensin omalla paikalla, eli lyhyellä matkalla. Pipkinin kanssa keskityin lähinnä taas niihin loppuasentoihin. Kyllä se sieltä pikkuhiljaa alkaa tulla ja pitää ruveta olemaan tarkkana, että istuu suoraan.

Sitten tehtiin yksi kerrallaan muiden ohi pidempää matkaa. Vauhti on hyvä, siinä Pipkinillä ei missään vaiheessa ole ollut ongelmaa. Lopuksi vielä otettiin kaksi koiraa kerrallaan, eli istuivat vierekkäin (kouluttaja välissä) ja lähtivät eri suuntiin. Ensimmäisellä kierroksella Pipkin hienosti odotti käskyä ja lähti vauhdilla, mutta taisi kuunnella kaverin käskyn, sillä tuli sivulle. Käskyjä pitäisikin alkaa treenaamaan enemmän niin, että kuuntelee nimenomaan minua, eikä muita. Toisella kierroksella vieressä oli eri koira ja paikalla odottaminen oli hieman malttamattomampaa. Kävinkin palkkaamassa ensin siitä, että malttaa pysyä paikallaan. Loppuasentoa, loppuasentoa ja loppuasentoa ja pikkuhiljaa välimatkan lisäämistä, niin eiköhän se siitä.

Luokse päästävyydessä tehtiin taas pari kierrosta eri henkilöillä. Pipkin alkaa koko ajan paremmin pysymään perusasennossa. Keskusteltiin myös jonkin verran miten kisoissa liike suoritetaan ja miten se pisteytetään. Pohdittiin myös, että parempi treenata tiukemmilla säännöillä, jotta kisoissa olisi parempi mahdollisuus onnistua. Pipkinhän ei niin kauheasti vieraista ihmisistä innostu, joten meillä saattaa ”ongelmaksi” enemmänkin koitua, että Piiponen väistää lähestyvää ihmistä. Koitetaan siis mahdollisimman paljon saada treeniä eri ihmisten kanssa eri paikoissa.

Itse olin toinen, joka kävi koirat ”tervehtimässä”. Jätin Pipkinin makaamaan omalle paikalle, josta kyllä koko ajan minut näki, ja hyvin se siellä malttoi pötkötellä.

Tästä päästiinkin sopivasti varsinaiseen paikkamakuu harjoitukseen. Tehtiin ensin omassa tahdissa ja sen jälkeen enemmän kisamaisesti, eli kouluttuja käskytti. Meni vallan hyvin häiriöön nähden. Pari kertaa meinasi hieman hiipiä, varsinkin kun sisko pötkötteli vieressä, mutta sen jälkeen pysyi hyvin.

Kävin palkkaamassa suht tiheästi, koska ei moisella häiriöllä olla vielä liikettä tehty. Tässä yhteydessä voi sanoa, että onneksi Pipkin on niin tosikko treenatessaan, että siellä se sitten vaan pötköttää ja tuijottaa tosissaan, kun käsketään :). Kuten jo aiemmin on tullut todettua, niin tämä alkaa sujumaan sen verran hyvin, että lisää vaan häiriötä ja kestoa, mutta hyvällä mallilla ollaan.

tiistai, 12. helmikuu 2013

Hyvä treeni, parempi mieli

Kun joskus viitsisi kirjoittaa treenipäivitykset heti, niin saattaisi jopa muistaa, mitä on tehnyt…

Yritetään nyt kuitenkin. Sen verran muistan, että hyvä mieli treeneistä jäi, se kai pääasia :).

Tokotreeneissä aloitettiin luokse päästävyydellä. Vaihdettiin henkilöä muutaman kierroksen verran, jotta tuli uutta häiriötä  mukaan. Kouluttajamme Milla alkaa olla koirille jo sen verran tuttu, etteivät enää niin vahvasti häneen reagoi, joten ”uudet ihmiset” oli hyvä häiriö.

Sitten muistaakseni :) tehtiin kaukoja. Pipkiniä piti hieman muistuttaa mitä seisominen taas tarkoittikaan, mutta muuten ihan hyviä suorituksia. Jonkun verran liikkui eteenpäin asentojen vaihdoissa, muttei mitään metrin etenemisiä. Eiköhän se ala paikallaan pysymään, kun vaan treenataan. Seisomisessa tarvii alkuun hieman käsimerkillä pysäytystä, istuminen ja maahan meno toimii käskyinä jo melkoisen hyvin. Toki niitä ollaan jumpattukin ihan jumpan kannalta paljon kotona.

Seuraavaksi seuraamista. Pidin Pipkinin taas ensimmäisen kierroksen hihnassa, ettei vaan saa päähänsä lähteä hillumaan toisten urosten luo. Ei lähtenyt, hienosti keskittyi. Pitänee myöntää, että hihnassa seuraamista ei juurikaan olla treenattu, vaikka ehkä välillä pitäisi. Mun mielestä enemmän haahuilee omiaan, kun on hihna välissä. Siihen ihan tarkoituksella lisää treeniä siis. Ilman hihnaa meni (omasta mielestäni) jo ihan mallikkaasti. Pysähdykset toimii hyvin, ajoittain osaa jopa itse korjata perusasentoa ilman erillistä käskyä, jos jää vinoon. Tai sitten se oli vain vahinko… Juoksupätkässä (joka nyt ei ollut kuin jokunen metri) pysyi myös hyvin mukana. Samoin kulmissa. Pitäisi saada otettua videota noista seuraamisista, niin näkisi itse tarkemmin miltä näyttää.

Ensimmäisellä kierroksella toistin aina käskyn liikkeelle lähdössä, toisella kierroksella en ja hyvin pysyi Pipkin kyllä mukana. Taitava jamppa. Hyvin jaksoi myös pysyä aloillaan, kun muut tekivät omaa vuoroaan, tosin palkkasin kyllä välillä.

Varmasti jotakin muutakin sanottavaa noista treeneistä olisi, mutta kas kun en enää muista mitä. Hyvillä mielin kyllä treeneistä lähdettiin. Annettiin taas Jendin ja Pipkinin hetki riehua hangessa ja ai kuinka ihanasti hieman märkä lumi tarttui kiinni! Pipkinillä oli mukava ”golfpallohelminauha” rintapielessä ja bussia odotellessa irrottelin tassuista saman moisia palloja. Jotka Pipkin tietenkin sitten söi…

Kotona ollaan treenattu kaukoja (/asennon vaihtoja) ja luoksentulon loppuasentoa. Pipkin alkaa välillä jo tarjota luoksetulossa perusasentoa, mutta kun minä haluan, että se istuu eteen. Eteen istuminen ihan vain tulevaisuutta ja mahdollisia pk-lajeja ajatellen.

Sunnuntain agitreenit oli rankat, mutta ah taas niin mukavat! Harkitsin jo, että jätettäisiin agility mahdollisesti keväällä tauolle hetkeksi aikaa ja keskityttäisiin enemmän tokoon. Mutta en tiedä maltanko kuitenkaan, se kun on niin kivaa! :) Pitää vähän vertailla ja tuumailla miten aika ja rahkeet riittää mihinkin treenaamiseen. Tietenkin se typerä asia raha vaikuttaa osaltaan myös asiaan.

Mutta niihin treeneihin. Kontakteilla ollaan treenattu oikeastaan vasta lopun pysäytyksiä, eli 2 on 2 off. Sunnuntaina aloitettiin puomitreeni niin, että puomi oli vielä maassa. Ensin ei meinannut tassut millään pysyä alusta päällä, mutta jauhelihapihvit teki tehtävänsä ja alkoi jo käännöksetkin puomin päällä onnistua. Pipkin treenasi itsekseenkin asiaa sillä välin, kun minä ajattelin pitää taukoa :). Siellä se meni neljä tassua puomilla ja tarkisti, ettei vaan jäänyt nameja syömättä.

Keppejä tehtiin myös, melko suoraa kujaa vielä ja verkoilla. Pipkin oli niin pätevä, että tehtiin muutamat toistot vaikeammilla kulmilla. Ja oli ihan super!

Viimeiseksi vielä hiennostatusosuus, eli takaakierto ja putki. Huhhuh! Pari ensimmäistä toistoa pelkkää putkea vähän haastavimmilla lähetyksillä. Pipkin haki putken hienosti ja noottia tulikin vain minulle, että luota siihen koiraasi ja anna sen mennä, se kyllä osaa. Minulle laitettiin maahan merkki mitä en saanut ylittää ja alkoihan se mullekin mennä jakeluun :). Takaakierto olikin sitten taas vaihteeksi eri juttu. Pipkin kiihtyy siitä tosi helposti ja sitten huudetaan kilpaa. Ei kiva. Ollaan myös tehty Pipkinin kanssa kiertoja ilman hyppyjä, joten ei millään meinannut tajuta, että se este pitäisi hypätä eikä pelkästään kiertää. Tätä sitten tahkottiin niin, että oli molemmilla hiki. Saatiin onneksi sitten pari ihan hyvää suoritusta, joihin oli hyvä lopettaa treeni.

Kotiläksyksi taas vaihteeksi se takaakierto. Pitäisi vaan keksiä miten se saadaan toimimaan ilman kierroksia. Pitänee koittaa namipalkalla, jos vähän rauhoittaisi.

Tuumasta toimeen ja eilen illalla ajattelin tehdä pienen kotitreenin, joka ei mennyt alkuunsa ihan niin onnistuneesti. Oma moka, jätin namit olohuoneen tason päälle odottamaan, kun oli vielä joku juttu kesken. Noh, siitähän Piiponen sai jo kierroksensa kasvatettua, kun vinkui nenänsä kanssa, että ei voi tällä lailla nameja unohdella pitkin pöytiä, jos niitä ei aio koiralle antaa. Tein olohuoneen matolle pienen ”esteen”, jolla harjoitella sitä pirun kiertoa. No eihän se toiminut. Tilaa sen verran vähän, että se jo teki asiasta hankalan ja tyhmää minulta kuvitella, että ne kierrokset jotenkin laskisi, kun oli valmiiksi ylhäällä. Onneksi sen verran tajusin, että lopetin sen treenin lyhyeen, kun ei siitä mitään tullut.

Sen sijaan tehtiin paikkamakuuta sekuntikellon kanssa, huomattavasti helpompaa, kierroksia laskevaa ja onnistuneempaa. Kello oli ihan sen takia, että halusin tehdä 2min. paikkamakuun, joskin toki palkkasin välillä. Ensin tiheämmin ja sitten vähän pidemmillä väleillä. Kävin väillä kulman takana ja tulin takaisin palkkaamaan. Ensimmäisellä kerralla, kun lähdin kauemmaksi, Pipkin nousi, mutta sen jälkeen pysyi oikein mallikkaasti siinä missä pitikin. Tähän ollaan saatu kyllä tosi nopeasti (ja helposti) lisää kestoa, joten nyt pitäisi vaan saada häiriötä mukaan.

Kokeilin vielä noutokapulan pitämistä ja tässäkään asiassa ei edetty ei sitten niin yhtään mihinkään. Varsinainen nouto-osuus tuskin tulee olemaan ongelma, mutta miten ihmeessä saan sen bordercollien pitämään sitä pirun kapulaa suussaan!! Kun tämäkään ei tosiaan ottanut onnistuakseen, niin palattiin paikkamakuuseen. Taas 2 minuutin osissa pari kertaa ja hyvin meni. Siihen oli hyvä lopettaa.

Kapulan pito ja takaakierto pitää ottaa nyt todellisiksi haasteiksi ja keksiä miten niissä päästään eteenpäin. En luovuta, kyllä me jotain keksitään :).

Huomisia tokotreenejä innolla taas odottaen.

maanantai, 4. helmikuu 2013

Treeniä, barffia ja elekieltä

Miten tämä päivittäminen voi olla näin vaikeaa?! :)


Minulla oli treeneissä viikon tauko, kun olin reissussa, Pipkin sen sijaan sai onneksi agittaa pari kertaa eri ohjaajien kanssa.

Ja hyvin oli pienen miehen treenit mennyt! Tarkemmin en ole vielä kerennyt apuohjaajien kanssa juttelemaan, mutta täytynee haastatella tarkemmin treenien sisältö.


Voi olla, että toistan itseäni, kun en millään jaksa muistaa onko tästä tullut jo kirjoitettua. Tokon kaukokäskyissä istuminen ja maahan meno ovat olleet suht hyvällä mallilla. Ei välttämättä olla vielä koko etäisyyttä otettu, mutta perusajatuksena on toiminut ihan hyvin ja Pipkin on malttanut pieniä liikkumisia lukuun ottamatta pysyä siinä missä pitääkin.

Mutta sitten se seisominen.. Käskyn osaa ihan hyvin (tehdään lähes päivittäin istu-maahan-seiso sarjaa muutamia toistoja), jos itse olen vieressä, mutta heti jos otan askeleenkin kauemmas, niin tyyppi kipittää eteen seisomaan. Paljon ei olla tätä osaa sitten edes treenattu, kun en ole keksinyt miten asiassa päästäisiin eteenpäin. Pari viikkoa sitten tokotreeneissä yhtenä aiheena oli kaukot ja keskityin treeneissä istu-maahan käskyihin. Kotona päätin, että onhan tähän nyt joku juttu keksittävä millä saadaan ne tassut pysymään paikallaan. Itse parin metrin päähän, käsky ja koira lähti taas tulemaan kohti, oma tassu ylös ja pysäytys käsimerkillä. Ja ooh, koirahan pysähtyi!! Ei tarvittu kuin pari kertaa käsimerkin kanssa toistoa ja lamppu syttyi bordercollien päässä. Vielä muutama toisto pelkällä käskyllä ja paikallaan pysyi. Mahtavuutta! Olipa varsinainen onnistumisen riemu. Taas tuli todistettua, ettei se koira tyhmä ole, pitää vaan itse tajuta millä sen saa tajuamaan :).


Viime viikon tokotreeneissä tehtiin noutoa ja tokohyppyä. Pipkin lähtee kapulan perään käskystä ihan nätisti, mutta sylkäisee palikan suustaan liian aikaisin. Saattaa myös heitellä kapulaa, jos palkka ei tulekaan. Ollaan koitettu kotonakin treenata pelkkää pitoa, mutta ei oikein edistytä. Tämäkin taitaa olla taas vain minun mielikuvituksettomuudesta kiinni :). Hyppy sujui onneksi edes vähän paremmin. Pari kertaa ensin namialustalla ja sen jälkeen palkka sivusta ”palkkaajalta”. Ihan ei vielä pelkkä käsky toiminut ja piti hieman auttaa käsiohjauksella/kropalla, mutta sitten meni nätisti yli. Laitettiin yksi lisä lautakin hyppyyn, jotta saatiin korkeus kutakuinkin oikealle kohdalle. Käskyä vahvemmaksi ja palkkaukseen uusia suuntia, ettei jää tuijottelemaan palkkaajaa.


Lauantaina tarkoitus oli osallistua Barf- luennolle, mutta valitettavasti luento oli peruttu liian vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Ei siis ole auttanut kuin ihan itse koittaa perehtyä aiheeseen. Voi kamala :). Noh, onneksi tuo ei ihan rakettitieteitä tunnu olevan ja normaalijärjellä taitaa pärjätä aika pitkälle. Alussahan tuo on pitkälti kokeilua sekä koiran olon ja olomuodon seuraamista, joten siihenpä ei luennosta juuri olisi ollutkaan apua :). Siirsinkin Pipkinin jo viime viikolla raakaravinnolle, eli kohta viikko ollaan sillä ruokavaliolla menty ja toistaiseksi hyvältä näyttää. Pipkin on koko ajan saanut nappuloiden sekaan lihaa, raejuustoa tms. mitä on sattunut jääkaapissa olemaan. Myös raakoja lihaisia luita on syötetty silloin tällöin, joten sen kummempaa totuttelua luihin eikä muihinkaan tarvittu. Kertaheitolla uuteen ruokaan ja luiden kera. Tällä hetkellä Pipkin syö n.600g päivässä, n. 3% painosta. Aamuruoka on lihaa ja kasviksia, iltaruoka lihaisia luita. Kerran viikossa sisäelimiä/rasvaista kalaa sekä raaka kananmuna kuorineen kalkin saamiseksi. Kasvissosetta tein itse, mutta ostin myös valmiita seoksia, joissa on mukana kaikki mahdollinen tarpeellinen öljyineen päivineen. Koitan syöttää mahdollisimman vaihtelevasti eri ruokia, jotta pysyy ruokavalio monipuolisena. Onneksi raakaravinnon syöttäminen alkaa olla niin normaalijuttu, että ihan perusruokakauppojenkin pakastimista löytyy nykyään melko hyvä valikoima koirien raakaruokia. Ei aina tarvitse lähteä erikseen koiranruokakauppaan, jos sattuisi niin hassusti käymään, että ruoka koiralta loppuu. Kunhan vain ennätän, tarkoitus olisi käyttää työpaikkaetuja hyväksi ja käydä tukussa ostamassa lihaa ja kasviksia isompi satsi pakkaseen. Jo vajaassa viikossa on koettua positiivisia muutoksia, meillä on huomattavasti raikkaampi sisäilma! :) Pipkin nimittäin tuhnutteli päivittäin sellaisia kaasupommeja, että herkemmiltä olisi lähtenyt taju. Energiaa tuntuu myös olevan entistäkin enemmän. Se tässä vähän jännittää, että mihin saadaan se kaikki entisestään kasvava energia kulutettua… Yritän ainakin tässä alkuvaiheessa aika tarkkaan pitää kirjaa mitä Pipkin syö sekä tarkkailla painoa. Meikäläisen hataralla päällä se teettää hieman töitä, mutta koitetaan.


Eilen olin kuuntelemassa luennon koiran stressistä ja elekielestä.  Varsin oli mielenkiintoinen ja opettavainen viisituntinen. Paljon hyviä havainnollistavia videoita ja hyvää keskustelua. Toivon mukaan jotain oppeja jäi päähänkin ja osaisin sitä kotona olevaa yksilöä lukea jatkossa hieman paremmin. Olisi vallan suositeltava luento kaikille koiran omistajille. Mielenkiintoinen aihe, jota mielelläni opiskelisin jossain vaiheessa lisääkin.


Sain syntymäpäivälahjaksi järjestelmäkameran. Pipkin rassukka joutunut toimimaan mallina, kun olen harjoitellut kameraa käyttämään ja testannut eri asetuksia. Sain vihdoin kuvat koneellekin, joten yritän tsempata ja laittaa kokeilukuvia tännekin näytille.

keskiviikko, 16. tammikuu 2013

Vuoden eka

Koitetaanpa taas rustailla jotain kuulumisia pitkästä aikaa ja hieman suunnitelmia alkaneelle vuodelle.

Loppu vuosi tuntui taas olevan niin kovin kiireinen, kuten se tuntuu olevan joka vuosi, ettei millekään ”ylimääräiselle” jäänyt aikaa.
Onneksi sentään oli ohjattuja treenejä lähes jouluun saakka edes sen kerran viikossa, niin ei Pipkin raukka ihan toimettomaksi jäänyt. Paljon ei sitten kyllä kotona olla ennätetty treenailla, mutta josko tässä taas siihenkin olisi aikaa.

Viikonloppuisin ollaan pyritty valoisan aikaan käymään metsälenkillä, jotta Piiponen saa revitellä kunnolla. Aamulenkit on kyllä ”uudistettu” niin, että silloinkin saa pienet hepulit vetäistyä. Pipkin nauttii, kun saa päästellä höyryjä mamman jännittäessä, että mistä puskasta hyppää pupu eteen.
Hihnalenkit on nykyään (suhteellisen) mukavia vedonestovaljaiden takia. ”Parempi” kuonopantakin hommattiin, kun valjaat hiersi kainalot rikki. Pienellä tuunauksella saatiin valjaat takaisin käyttöön, koska niissä Pipkin kulkee kuitenkin ihan mielellään eteenpäin. Tosin ulkoiluun luo muut maailman koirat omat haasteensa monessakin mielessä…
 
Treenikausi saatiin myös taas käyntiin. Viime viikolla jatkui toko. Asta-sisko siirtyi myöhäisempään ryhmään, Jendi-sisko jatkaa meidän kanssa samassa ryhmässä. Lisäksi ryhmään saatiin herra seuraa keskikokoisen villakoiran sekä lagoton muodossa. Meille tekee todella hyvää, että treeneissä on muita uroksia, ne kun tuppaa tällä hetkellä hieman nostattamaan meidän verenpainetta. Molempien.
Treenit meni kyllä yllättävänkin mukavasti, Pipkin ei ainakaan toistaiseksi kiinnittänyt sen enempää huomiota toisiin uroksiin, vaan keskittyi tekemiseen omalla vauhdikkaalla (ja äänekkäällä) tyylillään.
 
Agitreenit jatkui myös. Itse olen seuraavat pari kertaa reissussa, mutta Pipkin saa onneksi adjutantit molemmille kerroille, joten ei mene treenikerrat hukkaan. Tekee varmasti sekin pienelle miehelle ihan hyvää, että ohjaaja välillä vaihtuu.
Treenit meni kivasti, kierrokset tosin nousi loppuvaiheessa niin, ettei keskittymiselle enää jäänyt tilaa. Se on se takaa kierto, joka jostain syystä nostattaa kiepit aina saman tien. Taidamme alkaa opettelemaan koko homman alusta uudelleen, rauhallisesti ja eri vihjesanalla. Katsotaan, josko saataisiin sillä rakennettua se hieman parempaan malliin.
 
Tiistain yhteistreenivuorosta luovuin pääsääntöisesti, tuuraamassa käydään, jos joku ei pääse. Treenivuoro on sen verran myöhään, että tahtoo nukkumaanmeno mennä turhan myöhäiseksi seuraavaa aamua ajatellen. Tarkoitus olisi  myös tässä kevään mittaan saada enemmän ohjattua treeniä viikko-ohjelmaan ja se olikin toinen syy miksi tiistain treenivuorosta luovuin. Tokoa ja ehkä agiakin lisää, myös pelastuskoiratouhuihin tullaan tutustumaan. Katsotaan sitten mitä muuta keksitään.
Toiveena ja tavoitteena olisi kevään (ja mahdollisesti kesän) aikana treenata siihen tahtiin, että päästäisiin kisoja kokeilemaan. Jos ei muuta, niin möllejä edes.
 
Muutamiin näyttelyihin tullaan varmasti menemään, kunhan ”kausi” taas keväällä tuo näyttelyt vähän lähemmäksi.
 
Ajatuksena olisi siirtää Pipkin jossain vaiheessa raakaravintoon. Osa sisaruksista sitä jo noudattaakin. Pitänee vielä tarkemmin haastatella omistajilta, että miten on vaikuttanut ja muutenkin perehtyä asiaan itse tarkemmin. On vielä sen verran uusi juttu minulle, etten halua liian vähäisillä tiedoilla ruokavaliota vaihtaa.

Laitetaas muutama kuvakin pitkästä aikaa.