Ja niin kun minä viime viikolla hehkutin innoissani, että jee jee päästään treenaamaan, niin katin kontit siitä mitään tullut! Siis oltiin kyllä treeneissä, mutta pieni mies Piiponen oli sitä mieltä, ettei millään voi keskittyä, vaan pitäis päästä leikkimään siskojen kanssa. Plaah... Ollaan siis toki treenattu sisarusten kanssa ennenkin, mutta ollaan oltu ulkona. Myös treenipaikka on jo tuttu, mutta kai se oli sitten niin ihmeellistä, kun ne siskotkin siellä oli! Muistan kyllä vielä keväältä ensimmäiset sisarustreenit, jolloin Pipkin oli myös sitä mieltä, että ehei me mitään töitä tehdä, kun ainahan me ollaan ennenkin vaan leikitty. Keskittyminen onneksi parani kerta toisensa jälkeen ja todella TODELLA toivon, että samoin käy nytkin. Eikä kyse ollut edes siitä, että olisi ollut uusia ja ihmeellisiä asioita, joita ei osata, sillä treenattiin (tai siis tarkoitus oli) treenata paikalla makuuta ja lopuksi luoksetuloja. Pipkin on osannut ja siis osaa edelleen paikalla makuun vallan hyvin, on yleensä niin tosikko, että ihan sama vaikka kävelen korttelin ympäri, niin se vaan makaa ja odottaa. Nyt oli ihan kuin ei ikinä olisi kuultukaan, että siinä pitäisi nanosekuntia kauemman olla.. Päädyttiin Pipkinin kanssa harjoittelemaan perusasentoa ja ihan vaan maahan menemistä. Ja siinäkin oli tekemistä! Lopuksi saatiin sentään yksi onnistunut vauhtiluoksetulo, kun lainattiin Asta-siskon sukkalelua. Josko se keskittyminen sieltä taas löytyisi.

Onneksi jäi kuitenkin ihan hyvä fiilis, kun treenattiin vielä varsinaisten treenien jälkeen näyttelyjuttuja kasvattajan kanssa. Pipkin on tosiaan lähdössä lauantaina Turkuun näyttelyyn ja vielä ei ole päätetty kuka sen kehään vie. En uskonutkaan, että aiheuttaa mitään ongelmia, sen verran lungi jätkä on noissa hommissa, mutta katsottiin kuitenkin kuinka käyttäytyy. Meinasin mennä ensin kulman taakse piiloon, jos liikaa yrittää mun luo, mutta todella nätisti meni kaikkien kanssa vaikka paikalla olinkin. Nakkeja kun on tarpeeksi ja juostaan lujaa, niin hyvin menee :). Hyvillä mielin voin lähettää Pipkinin matkaan.

Näyttelyjä silmällä pitäen käytiin eilen Malminkartanon hyväntekeväisyys Match Showssa, kun ilmakin oli sen verran mukava. Pipkinin lisäksi "treenaamassa" oli siskot Jendi ja Asta, jotka ovat myös lähdössä Turun näyttelyyn. Asta ja Pipkin saivat punaiset nauhat, Jendin kohdalla tuomari mietti todella pitkään, mutta päätyi sitten antamaan sinisen. Punaisten kehässä selkeesti ei halunnut sijoittaa meitä molempia, joten laittoi meidät juoksemaan keskenämme ja pudotti sitten Pipkinin pois. Lopputulos siis Jendi SIN3 ja Asta PUN3. Vallan mallikkaasti kaikki lapsoset esiintyivät ja saivat taas kallisarvoista kokemusta tulevaan näyttelyyn, meistä ihmisistä puhumattakaan. Asta ja Jendi on olleet hieman varautuneempia tuomareita kohtaan ja eilen Asta jopa heilutti tuomarille häntää! Kyllä niistä kaikista hyvä tulee, kovin ovat nättejä! Ehkä hieman puolueellinen mielipide, mutta kuitenkin :). Ja harjoitus se taitaa tässäkin asiassa tehdä mestarin, kyllä sitä sen verran varmempi joka kerta itsekin on ja välittyy varmasti koiraankin.

Lisäilenpä tähän vielä muutaman kuvan keväältä/kesältä.


Pipkin ja "serkkupoika" Eki juhannuksena mummolassa.



Toppelundin uimaranta tullut tutuksi, vaikkei niin kuuma kesä ollutkaan.





Pipkin, Savu ja Asta




Parvekekyttääjä Piiponen






Mummolassa kesälomalla, unikin tuli kun malttoi leikit lopettaa