Sain tässä päivänä eräänä töihin sähköpostia kotoa otsikolla "Ihmeellistä ääntä alkoi kuulua tuolta eteisestä".
Imuri kun odotti hommiin pääsyä lattialla, oli Pipkin päättänyt vallata sen paikan kaapista. Pipkin hieman pelkää imuria, mutta en jaksa uskoa, että ainakaan vielä olisi niin fiksu, että olisi tajunnut mennä kaappiin pois imurin alta. Viimeiseksihän se imuri nimittäin takaisin sinne kaappiin tulee ja sitten kun tulee on reitti muualla selvä. 

 



Yksi päivä tällä viikolla kotiin tullessani oli tuosta samaisesta kaapista kaivettu staattiset pölyliinat (paketti näkyy kuvassa vielä paikallaan) ja paketti purettuna matolla. Oma vika, mitä olin jättänyt kaapin hieman auki. Eihän siinä muuta, mutta olisi sitten edes lattialla pyörinyt liinojen kanssa, niin olisi tullut puhdistettua ylimääräiset karvat lattialta :).
Ehkä tässä pitää alkaa harkitsemaan koiran rekrytointia johonkin siivousfirmaan..

Keskiviikon tokotreenit pidettiin ulkona, kun kerrankin ei tullut vettä taivaalta. Otettiin seuraamispätkiä yksikseen ja sitten toisen koirakon kanssa vastakkain. Pipkin hyppii niin innoissaan namikättä vasten, joten nyt koitetaan pitää vasen käsi alhaalla ja namit oikeassa kädessä ja siirtää ne siitä vasempaan palkkaamaan. Tuntui ainakin, että tepsisi tuo keino, joten treenaamme jatkossa sillä keinoin.

Seuraamisen lisäksi alettiin harjoitella kaukokäskyjä. Pipkin oli ensin vaikeaa saada tajuamaan, että pysy minun etupuolellani, se kun niin magneettina tulisi vasempaan jalkaan kiinni. Ainakin perusasento mennyt perille. Kun vihdoin sain Pipkinin istumaan tai maahan ja palkkasin, niin sehän singahti aina eteenpäin. Sitten koitettiin takapalkkaa. Takapalkka toimisi varmasti myös, mutta sitten tajusin, että tätä on meidän parempi treenata lelupalkalla. Tajusin myös, että niinhän me ollaan jo kotona vähän tehtykin, en vaan tullut ajatelleeksi kaukoja :P

Pipkin on oppinut aika näppäräksi koppariksi ja tätähän on loistava käyttää kaukojen harjoittelussa: Pipkinin jättö maahan (tai istumaan) ja itse eteenpäin (eteinen ei ihan viiteen metriin riitä, mutta kuitenkin) ja sitten asennonvaihtoja (tässä vaiheessa yksi tai kaksi) ja palkaksi pallon heitto kopattavaksi.
Tuntuu ainakin nyt ihan toimivalta tavalta, katsotaan päästäänkö tarpeeksi eteenpäin tällä tekniikalla.

Ostin Pipkinille heijastinliivin, jota (kuten kaikkia päälle puettavia) herra inhoaa. Yleensä Pipkin odottaa ovella innoissaan ulos pääsyä, mutta liivin ilmaantuessa kuvioihin singahtaa karkuun olkkariin. Ei suostunut edes namia ottamaan yksi ilta, kun puin liivin päälle. Raukkaparka, mutta ei auta ei.
Pipkin yritti kyllä näppäränä poikana korjata tilanteen. Olin jättänyt liivin eteisen tuolille kuivumaan ja kas kummaa, liivi löytyi kotiin tullessa olkkarin matolta tuunattuna muutamalla reiällä. Harmi Pipkinin kannalta, että reikiä ei kyllä ollut niin paljon, etteikö liiviä voisi edelleen käyttää. Tänään liivi meni kaappiin päiväksi.

Viikonloppuna voisi koittaa tehdä hieman jälkeä, jos suinkin olisi sellainen sää, ettei ihan koko ajan tulisi vettä. Ja edelleen jos ei sada voitaisiin edistää meidän sienten etsintä treeniä ulkosalla. Toistaiseksi ollaan sisällä naksuteltu, mutta selkeästi alkaa nenä tehdä töitä.