Kirjoitin jo pitkät pätkät ja sitten onnistuin jotakin tekemään ja hävittämään koko prkleen sivun. ARRRGGGH.
Yritetäänpä uudelleen...

Meinasin otsikkoon kirjoittaa rumemman sanan, mutta eiköhän tuokin jo kerro mielipiteen :).
Koirapuistoista voi olla montaa mieltä, mutta itse tähän saakka olen pitänyt ainakin meidän koirapuistoa mukavana sosiaalistamis- ja energiankulutuspaikkana. Pääsääntöisesti mukavia ihmisiä ja koiria ollaan puistossa tavattu. Pipkin on päässyt juoksemaan ja painimaan jos jonkinnäköisen ja –kokoisen kaverin kanssa. Ollaan käyty koirapuistossa (joka on tien toisella puolella) epäsäännöllisen säännöllisesti siitä lähtien, kun Pipkin on saanut rokotukset. Toisilta koirilta Pipkin on varmasti oppinut paljon koirien välisestä kanssakäymisestä ja saanut paljon hyviä kokemuksia.

Tämä siis tähän saakka. Ensin kävi päälle Elvis-niminen Jack russel, sitten samanniminen labradorinnoutaja. Sitten vielä yksi aamu springerspanieli. Labbiksen ja springerin kanssa ollaan nähty aiemminkin ja hyvin on leikki sujunut. Molemmat ovat kyllä siinä iässä, että pitää varmaan vaan isotella, mutta ei tarvitse minun koirani päälle käydä. Pipkin tulee toimeen kaikkien kanssa niin kauan, kun ne muut tulevat toimeen sen kanssa. Osaa kyllä jo puolustaa itseään, mutta Pipkin ei ole IKINÄ aloittanut yhtään mellakkaa. Eikä kyllä minun mielestäni tarvitse joutakaan tilanteisiin, jossa joutuu vastaan laittamaan. En myöskään halua, että kohta huudetaan kaikille kyseisiä rotuja edustaville.
Joten nyt on puistoilut ainakin hetkeksi aikaa jäähyllä. Harmi, Pipkin kun kovasti tykkäisi leikkiä. Jos siis on kivoja koirakavereita Espoon suunnalla tarjolla, saa ilmottautua :)
 
 
Sunnuntain agitreeneissä tehtiin pussia ja rengasta. On se Pipkin vaan niin pätevä! Pussi meni ihan loistavasti, vaikkei sitä koskaan aiemmin oltukaan tehty. Vähän toki avitin nostamalla pussia, mutta aika äkkiä sitä sai jo laskea selvästi alemmas. Rengas myös ihan ok, pari kertaa tosin suhas sivusta, mutta onnistuneitakin toistoja saatiin. Oltiin toistemme koirien apuohjaajina, joten pääsin itse treenaamaan myös ohjausta paremmin. Lopuksi otettiin vielä pari toistoa paikalla istumista ja putkeen lähetystä. Meni hienosti!
Alan pikkuhiljaa lämpenemään agilitylle, ehkä meistä (=minusta) siihen sitten on. Olen viikonloppuna menossa agilityluennolle, josta toivottavasti saan ohjeita ohjaukseen ja muuhun. Seuraavat treenit onkin vasta viikon päästä.
 
Maanantaina käytiin pitkästä aikaa metsässä, kun kerrankin sää sen salli ja päästiin siihen aikaan, että siellä vielä näki jotain. Ai että sitä voi itsekin tulla iloiseksi, kun toinen on niin onnellinen päästellessään täysillä pitkin metsää. Pieni hepulikin piti vetäistä, pikkaisen meno aina hidastui ison vesilätäkön kohdalla, mutta kiihtyi taas ”kuivalla” maalla. Toivottavasti viikonloppuna sää ja aikataulu sallisivat pitkän metsälenkin. Se kun on molemmille mieluisaa.
 
Tiistaina oli taas bc yhteistreenit agimestassa. Tällä kertaa saatiin Pipkinin kanssa jotain jo aikaiseksikin. Olen treenipäivinä antanut Pipkinille kokonaisen aamuruoan ja pienen ruoan tai en ollenkaan treenien jälkeen. Tiistaina (ja eilen) annoinkin aamulla puolikkaan ruoan ja ennen treenejä puolikkaan ruoan. Tällä taktiikalla tuntui olevan haluttu vaikutus, eli keskittyminen oli huomattavasti parempaa. Aluksi… Jatkamme treenipäivinä tällä ruokarytmillä, niin ei ihan niin hirveä nälkä ole ja jaksetaan tehdä töitä nakin eteen.
Treenasin Pipkinin kanssa liikkeestä jääviä, maahan menoa ja istumista, sekä siinä samalla vähän seuraamista ja paikka pysymisiä ko. asennoissa. Lopuksi vielä muutamat ”kaukot”. Lainausmerkeissä siksi, ettei vielä kovin kaukoja meillä ole J. Keskittyminen alkoi lopussa herpaantumaan, joten jamppa jäähylle ja häkkitreeniin. Häkkitreeni tekee Pipkinille hyvää, joten tulemme sitä varmasti samalla treenaamaan jatkossakin.
Jatkoa ajatellen pitäisi tarkempaan etukäteen suunnitella mitä treenataan, tähänastiset kerrat ovat menneet vähän haahuillessa. Tässä minulla siis parannettavaa :).
 
Eilen keskiviikkona TOKO treeneissä otettiin taas liikkeestä seisomista. Noh, meillä se ei vielä ihan siihen liikkeeseen ole yhdistynyt. Ollaan naksuteltu liikettä muutamia kertoja ja eilen syttyi lamppu, Pipkin hoksasi mistä on kyse. Illalla jopa nousi istumasta käskyllä seisomaan. Jee! Kyllä se liike vielä siihen mukaan saadaan :). Sitten treenattiin seuraamista L-muotoisella pätkällä, jossa välillä pysähdys + perusasento ja täyskäännöksiä. Pipkin todella herkästi hyppää namikättä vasten ja meno on siis kuin jojoa vieressä veisi. Ohjaajan vinkillä koitettiin ”rangaistusta”, eli namikäsi menee pois, jos ei tassut ole maassa. Ja ah! Se toimi! Onneksi on niin ahne pikku pirulainen, että tajusi heti, että jää nakki saamatta jos pomppii. Tätä aiomme käyttää siis jatkossakin.
Loppuun vielä pari luokse päästävyyttä ja taas ”uusilla” häiriöillä, eli kouluttajalla huppu päässä ja käveli ontuen. Ensin Pipkin väisti, että mikä ihme tuolta tulee, mutta tajusi pian, että sama Millahan se siinä. Alkaa muutenkin jo hieman paremmin pysyä asennossa.