Keskiviikkona oltiin taasen ulkona tokoilemassa, kun ilma sen salli ja Jendi-siskokin pääsi juoksuineen mukaan. Pipkiniä ei kauheasti Jendin juoksut kiinnostanut, Astan sukkalelu oli huomattavasti mielenkiintoisempi :)
Treeniohjelmassa oli luoksepäästävyyttä ja liikkeestä maahanmenoa. Saatettiin me jotain muutakin vielä tehdä, mutta kas kun ei enää muista :P Itse luoksepäästävyydessä ei mitään ongelmaa ole, Pipkin antaa kyllä vieraan (no tässä tapauksessa ei toki enää niin vieras ihminen) itseään koskea. Perusasennossa pysyminen oli haastavampaa. Pipkinin mielestä nakin pitää tulla heti, jos ei tule, koitetaan jotain toista temppua millä sen saisi. Toisella kierroksella malttoi kyllä jo hieman pitää takapuolta maassakin. Liikkeestä maahanmenossa vähän sama juttu, menee kyllä maahan ihan näppärästi, mutta haluaisin saman tien pompata nakin perään. Pipkin myös kovin mielellään menee lonkkamakuuasentoon, mikä toki on sallittua, mutta pitää alkaa kiinnittämään enemmän huomiota, että menee suoraan.

Maltti ja kestoharjoituksia meillä siis kotiläksynä ja kyllä tässä jo edistystäkin tullut. Pipkin on myös kova poika ennakoimaan, joten pitää itse olla tosi tarkkana, että muuttaa treeniä, ettei käy hassusti. Samoin eri paikoissa treenaamista eri häiriöillä täytyy alkaa tehdä enemmän ja suunnitelmallisemmin, sillä on aika paikkaoppivainenkin.

Lauantaina oltiin SBCAK yhdistyksen järjestemällä peltojälkikurssilla Inkoossa. Kouluttajana oli Achim Müller, joka hoitaa Suomen poliisikoirien hankintaa. Kokemusta virkakoirien kouluttamisesta herralla on vuosissa enemmän kuin minulla ikää, joten tietää mistä puhuu. Pidin kouluttajasta ja koulutustavasta todella paljon, oli äärimmäisen hyvä kokemus vaikkei päästykään paikalle kuin toisena päivänä. Müller kertoi paljon esimerkkejä joiden avulla oli huomattavasti helpompi käsittää mitä ollaan tekemässä ja kuinka koira kokee jäljestyksen. Sääkin suosi, aurinko paistoi, joskin pellolla oli paikoittain vettä nilkkaan saakka. Paljon saatiin oppeja ja ajateltavaa, ihan mahtava päivä!

Eilen sunnuntaina alkoi agilitynalkeiskurssi Univet areenalla (pentuagikurssi ollaan käyty keväällä/kesällä). Syyt miksi sinne päädyttiin, hallissa on keinonurmikkopohja ja on kotoa kävelyetäisyydellä. Tulee alku- ja loppuverryttelyt sopivasti tehyä samalla. Paikka ja ohjaaja vaikuttivat mukavilta, ensi kerralla on kylläkin toinen kouluttaja. En vielä ole lainkaan vakuuttunut, että agility on meidän kummankaan, varsinkaan minun laji, joten katsellaan rauhassa miten meille käy. Jos kovasti innostutaan, niin pitää sitten miettiä jos saisi jonkun vakitreenipaikan jostain. Mutta se tosiaan vasta sitten myöhemmin... Eilen treenattiin esteitä, ilman rimoja tosin vielä, ja putkea. Esteitä ollaan treenattu pentukurssilla, putkea ihan vaan pari kertaa. Hyvin alkoi putkikin nakkipalkalla menemään ensimmäisen ohitse suhauksen jälkeen. Onneksi pieni sininen on sen verran ahne, että nakin eteen tekee mitä vaan. Todella kiitettävästi jaksoi tehdä hommia ja keskittyä vaikka olikin täysin uusi paikka ja uudet treenikaverit. Ehkä meistä sittenkin saattaa vielä jotain tulla agilitysarallakin. Saas nähdä.